sunnuntai 19. tammikuuta 2014
7: Vihaajat vihaa , mut rakastajat rakastaa
Moikka taas! Sain tän sitten tehtyä nopeemmin kun luulinkaan! Osa on todella pitkä ainakin kuvien perusteella. Aika tapahtumarikas osa tämä on, että pysykäähän mukana. Alussa kun kuvasin, nii unohin ottaa välillä kuvia, mutta tekstissä kerrotaan kaikki mitä on tehty siinä välissä ja näin. Lukemaan! (:
Heräsin pienestä huoneesta ihmetellen missä olen.
''Täällä on ainakin mukavan pehmeä sänky. ''totesin.
Yhtäkkiä sisään astui mies.
-''Sinä, olet hoitanut lastani kaltoin! hän huusi.
Minun lapseni, Alfred sanoi, että et ole koskenutkaan
häneen koko hänen taaperoikänsä aikana!
- ''Tuo ei ole totta.'' vastasin nopeasti.
-Ärh, voi sinun kanssasi Amalia...et ymmärrä.
Astelin ovelle lähteäkseni, mutta ovi olikin lukossa.
Käännyin kysyäkseni James Hoppcraftilta ,
Alfredin isältä, miksi hän oli tuonut minut tänne,
mutta Alfred teki minuun pelottavan katseen,
ja olin vaiti.
Juuri silloin puhelimeni soi. Vastasin , se oli
Bernie. Yritin selittää hänelle, että tulisi auttamaan
minut täältä pois, mutta James keskeytti puhelun
ottamalla puhelimeni kädestäni, ja heittämällä
sen ikkunasta pihalle.
Hän sepitti minulle jotain vauvasta, että odottaisin
muka vauvaa, vaikka enhän minä...vai olenko?
Seuraavana aamuna poliisiauto ajoi tietä pitkin
Jamesin ''taloa'' kohti. (Ei se James oikeesti
siinä asunut...)
Ei aikaakaan, kun olin jo tullut poliisien kyydissä
kotitontilleni, mutta talo, oli poltettu. ( Tästä puuttuu
kuvia.)
Koska tonttini oli aivan tyhjä, talo poissa, menin
''Keiyun Puupuistoon.
Istuin penkille miettien Jamesin sanoja.
''Olenko siis oikeasti raskaana?''
Juuri noihin mietteisiin nukahdin yhteisönpenkille.
Herättyäni päätin soittaa Bernielle, ja kysyä, tulisiko
hän Puupuistoon.
Hän vastasi ettei pääse, mutta voi tulla myöhemmin
keskuspuistoon.
Menin etsimään keijuja puiston perällä olevasta
rakennuksesta. Löysinkin yhden, pitkän
seikkailun jälkeen.
Menin kuntoilusalille etsimään suihkua, mutta ei
tämän kaupungin kuntosalissa ollut ainuttakaan
suihkua, tai kylpyammetta.
Eikä toisessakaan päässä...
Kävin ostamassa varoillani ruokakaupasta pussillisen
hyvälaatuisia omenoita. Muuta en ostanutkaan
sillä kauppareissulla.
Menin keskuspuistoon ja istahdin suihkulähteen
reunalle selvittämään päätäni.
Siinä selvittelyn jälkeen luin vähän kirjaa.
Kirjaa luettuani soitin Bernielle, tulisiko hän nyt
keskuspuistoon.
Bernie tuli juttelemaan minulle, kun olin juuri
istumassa keinutuoliin.
Pidimme toisiamme käsistä kiinni. ♥
Bernie tunnusteli vatsaani, potkisiko tämä pieni
vauva. Taisi sieltä yksi potku tullakin...ehkä tämä
pienokainen on tuleva jalkapalloilija!
Halasimme toisiamme sen johdosta, että
elämäämme on tulossa pienokainen.
Minun yllätykseni oli vuorossa. Ajattelin mennä
kihloihin Bernien kanssa!
Tällainen kimaltava sormus siellä olikin. Koko
kaupan hienoin! (;
Laitoin sormuksen varovasti Bernien sormeen,
ja hän laittoi minulle myös.
Halasimme toisiamme, että olimme nyt kihloissa.
Päätin että olisi myös korkea aika mennä naimisiin.
Niinpä vietimme pienet häät, aivan kahdestaan,
keskuspuistossa.
Suutelimme avioliiton sinetiksi.
Hassuttelu kuuluu häävelvollisuuksiin...( ;D )
Bernie kuunteli vatsaani kiinnostuneena. Vauva
olikin hereillä!
- '' Sinulle tulee joskus näin isot kengät kuin minulla!''
Bernie sanoi.
'Tässä olisi ihanalle vaimolleni tällaisia punaisia
ruusuja.'' Bernie sanoi ojentaessaan kukkakimpun
minulle.
'' On se vaan ihana mies.''
Menimme ottamaan kuvan tervehdyskorttia varten.
Siitä tulikin syksyinen kuva! (:
Menimme yhdessä ravintolaan syömään
päivällistä. Se oli muuten hyvää.
Sitten menimme elokuvateatteriin. Katsoimme
elokuvan nimeltä Rakkautta ja suklaakonvehteja.
(Vai mikä se nyt onkaan...;D)
Menimme vankkureille suorittamaan häävelvollisuuksien
viimeisen kohdan...
Olin ostanut molemmille meille makuupussit.
Minulle oranssi, ja Bernielle vihreä.
Kesken kauniiden unien, oli synnytyksen aika.
Lähdin sairaalalle rauhallisena.
Ja tietenkin menin rakkaalla polkupyörälläni.
( Muuten tuo takana oleva auto, nii siinä on ajamassa
Bernie sinne sairaalaan. Tarkistin nimittäin asian. :D)
Mitäs piditte osasta? Osa olikin aika pitkä. Kuvia otettu paljon. Ja säädin muuten paljon ton juonen kanssa tossa alussa, siitä ois pitäny tulla jännittävämpi, mutta jotenkin en vaan nyt jaksanu väsätä sitä sittenkään, joten tein vaan tällasen kaappauksen ja sit poliisi tulee ja tuo Amalian takasin... Ja toi poliisiauto kuva on oikeesti yhestä toisesta tallennuksesta päivällä, vaikka just siinä kohassa olis ollu yö. Tai aamuyö. Mut ihmettelin kyllä, miks poliisit oli vieläpä ilman kuljettajaa liikkeellä,(Jos suurennatte kuvaa, näkyy et ratissa ei oo ketään.) kun menin toisessa tallennuksessa siitä ohi lastenrattaitten kanssa nii otin sillon vaan kuvan siitä, et laittasin sen siihen hassuun postaukseen, mut laitoinkin tähän...:D Ja muuten eihän täs kestäny viidenteen viikkoon asti läheskään...Ei muuta ensi osaan!
6: Lemmenportit auetkoon
Moikka taas. Nyt osa 6 on valmis!
Tässä osassa on luvassa alussa aika tylsää meininkiä,(omasta mielestäni) mutta siitä se sitten rupeaa etenemään verkkaisemmin. Ei muuta, kuin lukemaan nyt siitä! Hus! :D
Viimeksi tapahtunutta:
Jatkuu..............................
En edes tajunnut, että Bernie vastasi suudelmaani,
se tuntui kuin jokapäiväiseltä aterialta...en vain tajunnut...
Eikä kauaakaan , kun olimme jo pihalla katselemassa
tähtiä.
'' Tiedätkö mikä tuo tuolla on?''
- ''En, en tiedä yhtään tähtien nimiä.''
( Molemmat nauravat )
Loppuillasta Bernie ja Amalia menivät sivupihalle.
Amalia hieroi Bernien selkää, ennen kuin Bernien pitäisi
lähteä kotiin.
Oli aamu. Bernie oli lähtenyt jo aikaa sitten.
Amalialle soitettiin: - ''Päivää täällä Amalia Rose.''
'' Päivää, soitan huonekaluliikkeestä, SimSaskosta.''
''On käynyt sillä tavalla, että sänky, jonka lähetimme
teille, olikin tarkoitettu Pok:in perheelle. Mutta koska sängyt
ovat olleet huonosti menestyviä, ja niitä on meillä kymmenittäin...
saatte pitää sängyn, ettekä joudu maksamaan siitä pennin vertaa.''
'' Mu-mutta entä Pok:in perhe?'' - ''Ääh, heille on jo lähetetty uusi,
Sakuuni - vuode... uusinta uutta! Parempaa laatuakin...'' - Selvä, kiitos
ja näkemiin!
Amalia oli juuri käynyt kylvyssä, kun ovikello soi.
Uusi hoitopäivä oli alkanut!
Sophiella oli heti nälkä.
Alfred taas haaveili pupusta etuovella.
Istuin pöydässä ja katselin taaperoiden puuhia.
Milloin minulla olisi oma sellainen?
Koska Sophie näytti tarvitsevansa seuraa,
menin heittämään hänet pari kertaa ilmaan.
Sitten soitin taaperoille flyygeliä. Tosin se
oli vain koskettimien painelua. En osannut
soittaa sitten yhtään.
Sitten oli aika kylvyn...
Ja tietenkin kesken kylvyn pärähtää puhelin
soimaan. - '' Päivää Amalia Rose, minä tarjoan sinulle
mahdollisuuden saada pikkupalkka, jos uit 30 minuuttia,
kuntoilet stereoiden tai television avulla, ja käyt hölkkälenkillä.
Miten olisi? - ''Hmm..kyllä minä varmaan pystyn hoitamaan
tehtävän. Ei pikkupalkkakaan olisi pahitteeksi.''
Menin katsomaan taaperoita. Onnellisina ne
siellä olivat. Alfred vain hieman ruokaa
vailla, ja Sophie halusi huomiota.
Kai sitä oli annettava! Heitin muutaman kerran
tämän ilmaan, ja hän oli jo iloinen. (:
Taisin menettää malttini juuri, on täysikuu...
Pelasin footbagia Sophien vilkuillessa vieressä.
Sitten vein jätökset potasta. Oli sitä siivottavakin joskus!Hain päivän lehden juuri, kun Alfred ja Sophie
olivat lähdössä.
Luettuani lehden menin soittamaan flyygeliä,
jotta voisin tulla hyväksi pianon soittajaksi.
Sitten menin kylpyyn mekko päälläni. Halusin
kokeilla jotain uutta, ja tässä sitä nyt oli.
'' On tämä talo kyllä hieno, mutta tämä kaipaa
suurta muutosta. Ehkä saan lähiaikoina tarpeeksi
rahaa pieneen muutokseen.
Kylvyn jälkeen menin nukkumaan. Bernie
tulisi huomenna.
Heräsin aamulla jo aikaisin, että ehtisin syödä
aamupalan, ja valita kunnon kesämekon itselleni.
Aamiaiseksi söin muroja , koska en jaksanut
kokata mitään ihmeellisempää. Olisi jääkaapissa
syksyn salaattia ollut, mutta ei sitä joka päivä jaksa
syödä. Eikä se oikein kunnon aamiainen
olisi ollut.
Murojen jälkeen otin vielä kupposen vähärasvaista
kahvia. ( En muista mikä se oikeesti oli,
kun ne kahvien nimet on niin pitkiä. :D )
Valitsin vaatelaatikostostani puhtaan valkoisen
värisen mekon jossa oli kaunis vyö.
Menin ulos odottamaan Bernietä. Nautin lämpimästä
kesäilmasta. Vaikka tuuli, ei tullut kylmä.
Yhtäkkiä kuulin auton äänen. Avasin silmäni,
ja näin Bernien auton ratissa. Heilutin kättäni että
Bernie huomaisi minut, mutta hän oli
jo kääntymässä pois taksilla(an.) (En tiedä miks
se lähti taksilla pois, ajaen itse ratissa!)
Päätin soittaa Bernielle takaisin. Halusin
kysyä, miksi tämä poistui paikalta.
Bernie sanoi, että hän halusi kuluttaa rahansa
lomamatkaan. Bernie oli lähdössä lomalle!
''Vai lomamatkalle! Kehtaatkin mennä ilman minua!''
huusin hänelle.
- Ei kun siis sä et ihan tajunnu, mä oon menossa
työmatkalle! -''Vai niin... mutta
etkö vois jättää sitä millään väliin?'' Amalia sanoi
vähän alakuloisena.
Pitkän ''jankkaamisen'' jälkeen Bernie oli suostunut
jättämään työmatkan väliin. Hänen pomonsa
oli ollut äreä, ja Bernie saikin potkut työpaikastaan.
Amaliaa vähän harmitti, kun oli mennyt pilaamaan
Bernien suhteen pomoon ja kaiken lisäksi
Bernie irtisanottiin työpaikastaan, hänen takiaan.
Amalia meni '' Aavemaiseen keskikesän riehaan''
ottamaan valokuvan seinälleen itsestään.
Ja ketkäs siellä puistossa olivat? Näköjään
Alfred ja hänen äitinsä Miriam !
Myös muita tuttuja oli liikkeellä.
Bianca oli pelaamassa jalkapalloa puistossa.
Me kaikki kolme haastoimme toisemme
hodarinsyöntikilpailuun. Paikoillanne, valmiit,
hep!
Ja Miriam sen sitten voitti...
Kun menin rullaluistelemaan, joku mies
pyysi minua ''pyörimään'' kanssaan.
Hän alkoi kompastella, ja siinä samassa kaaduin
minäkin. Hmmph!
Mies virnisti minulle, kun nousin ylös. Miksi hän
teki niin?
Jatkoin -luistelua iltaan asti. Onneksi
mies oli lähtenyt jo.
Olin menossa ''Wanhalle kalalammelle'', kun
edessäni näin Aurinkokiven. Päätin poimia sen.
Halusin kokeilla kalastusta, joten nostin maasta
ongen ja syötin, ja heitin virvelin lampeen.
Siinä kalastellessa viereeni laukkasi villihevonen.
Yritin antaa käteni tälle nuuhkittavaksi, mutta hevonen
ei tykännyt minusta.
Niin se sitten lähti pois.
Menin lähellä sijaitsevaan uimahalliin
ja koska ketään ei ollut paikalla, pulahdin nakuna veteen.
Hih! ;D
Uintireissun jälkeen menin kotiin. Menin
kuntoilemaan tv:n ääreen, jotta saisin tehtävän suoritettua,
jonka sain aiemmin. Olinkin juuri käynyt uimassa 30
minuuttia tehtävää varten.
Sitten viimeisenä oli vuorossa hölkkälenkki.
Hölkkälenkin jälkeen menin nukkumaan.
Näin unta työstäni.
Aamulla söin syksyn salaatin jämät pois.
Onneksi salaatti loppui!
Pesin lautasen ja samalla sitten lavuaarikin
piti pestä.
Pesin sitten samalla myös lavuaarinkin.
Halusin, että kotini olisi siisti, kun Bernie tulisi
taas vierailulle.
Sitten Bernie tulikin. Esittäydyin hänelle
ja Bernie sanoi: Tarviiks sun enää esitellä
itteäs , kun mehän tunnetaan toisemme? - No
oikeastaan ei...naurahdin.
Haittaaks sua ne potkut vielä? kysyin.
Oikeestaan ei. ''Nyt on ainakin enemmän aikaa
frendeille, ja sulle''.
Bernie veti minut suudelmaan, ja sanoi
rakastavansa minua.
Hän piti minun käsistäni kiinni ja sanoi ihania
lausahduksia korviini.
Hän veti minut jälleen luokseen ja suuteli minua
intohimoisesti.
Kun Bernie oli suudellut minua varmaan
sata kertaa, hän lopetti ja pyysi minua seuraamaan.
Miksi sivupihalle? .....
Miksi takapihalle?.....
Suihku?.........suihku!? Minun suihkuni...pihalla?
Bernie riisui vaatteensa ja hyppäsi suihkuun.
Hän pyysi, että riisuisin vaatteeni ja tulisin
hänen kanssaan suihkuun. Mitä tämä
oikein tarkoittaa?
Epäröin hetken. En ollut varautunut
näin nopeaan etenemiseen. En ollut ikinä
kuullutkaan että suihkussa.......
enkä ollut varma, halusinko vielä
suhteeseemme mitään tällaista...
No siinä sitä sitten mentiin. Kahdestaan
suihkussa!
Vielä suihkun ulkopuolella, suutelimme toisiamme.
Kysyin Bernieltä, haluaisiko hän mennä puistoon.
Bernie sanoi, että voisimme lähteä puistoon.
Bernie tanssahteli kävellessään taksille.
Istuimme molemmat hiljaa takapenkillä.
Odotimme vain, että kuski veisi meidät perille.
♥♫ Lemmenportit auenneet on. ♫♥
Menimme yhdessä rullaluistelemaan, ja silloin
tajusin, että Bernie oli se oikea, minulle.
Yhtäkkiä kaaduimme. Minä mahalleni, ja
Bernie pyllyllensä.
Sitten näimme vain valkoisia pilviä....
No huh huh! Saatiinpa tämäkin osa nyt valmiiksi! Eka tulee tästä kaatumisesta mieleen
lausahdus: Vainoaako kaatuilu Amaliaa? Itse jännitän innolla jatkoa, mitenkä nyt tästä etenen...
Mutta kommenttia nyt tästä sitten kommenttiboxiin...saa laittaa negatiivistakin palautetta, ja pitääkin! Se olis tylsää, jos aina vaan tulis positiivista! ;D
Ja muuten iso kiitos nyt lukijoille, kun jaksatte lukea! KIITOS!
Seuraavassa osassa saattaa kestää sit joku viikko sen tekemisessä, niin älkää odottako, et
se tulee niinku ens viikolla jo julki. Luulenpa että 7 osa on julki tossa viidennellä viikolla. (: Ensi osaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


























































































































